Katso ulos, siellä on tonttu!

Meillä on tällä hetkellä lähes päivittäin käytössä sellainen lapsenkasvatusmetodi kuin tontuilla "uhkailu". Pojalle siis sanotaan kiukkupuuskan iskiessä, että nyt kannattaisi totella, kun tontut kurkkivat ikkunoista ja raportoivat joulupukille, kuka on ollut kiltti ja kuka ei. Tuntuu toimivan suht hyvin ainakin toistaiseksi, mutta mitäs joulun jälkeen tehdään??? ;)

Viime vuonna pukeuduin "tontuksi" ja hiippailin takapihan halki lyhty kourassa. Mies vei pojan ikkunaan katsomaan ja minut nähtyään, poika sanoi heti "äiti"... Ei mennyt ihan kuin Strömsössä tuo tonttuilu :D Paremmalla onnella tänä vuonna.

Ensimmäinen joululahjakin on jo hankittu. Selasimme pojan kanssa kaikki 53 lelukuvastoa läpi ja noista onneksi löytyi muutama selkeä suosikkijuttu. Duplon iso eläintarha lähtikin jo matkaan Kodin1:stä, kun se oli siellä tarjouksessa ja käytimme siihen vielä toisen ale-kupongin ja yhden lahjakortin. Hintaa paketille jäi näiden jälkeen 50 euroa, kun tuo normaalisti maksaa 109 euroa.

Toinen pojan toive on Hevisaurus-kitara, jota eilen Halpahallissakin ihastelimme. Lisäksi hän toivoi Richard Scarryn peliä, joka taidettiin valita viime vuonna vuoden lastenpeliksi sekä työkalusettiä. Ihan inhimillisen asialliset toiveet, eikö? Mitäs teidän lapset ovat toivoneet?

P.S. Lilla companylla tulee olemaan viime vuotiseen tapaan oma joulukalenteri, joten pehmeitä paketteja kannattaa tilata täältä.
*******************************************************
This post is basicly just about Christmas and my son. We are telling him daily that you better be nice than naughty if he wants to get some presents from Santa. So far he seems to believe in this stuff quite a lot even though he accidentally got a glimpse of the Duplo Lego pack that my husband bought for him already. The package was in our car's trunk and of course the little boy with his curious eyes saw it there :D